Niin se Tammikuu vaan meni jo menojaan, ja menikin muuten näin jälkeenpäin ajateltuna melkosta vauhtia. On siis 1/5 takana enään 4 edessä. :) On me keritty kyllä kuukauden aikana kokeakkin, vaikka ja mitä mukavaa ja ei niin mukavaa. Mielialat on käyty läpi ykkösestä kymppiin, aina vähän tilanteen mukaan. No onneks pahin on takana ja nyt täällä olo ihan oikeesti alkaa tuntua ja kodikkaalta, ja lähes normaaliltakin. Ei oo enään niin "outolintu" olo.. Tyyliin mistä täältä löytyy kauppa, miten sinne pääsen, entä ruokapaikka, missä lähin?? Oli alku kyllä melko katastrofi näin jälestä ajateltuna, mutta mitä muuta siitä olis voinu edes oottaa, ku tunteiden vuoristorataa, hukassa oloa, ikävää ja vähän itkuakin.. Yks suuri syy turvattomuuden tunteelle ja ololle oli meijän saapumisajankohta. Saavuttiin 1.1. joka on täällä päivä keskellä lomakautta, jolloin ihan oikeesti kaikki on lomalla, tää meijän asuntola alue oli suoraan sanottuna melko kuollu eikä ketään näkyny missään, muuta ku enkkua taitamattomat vartiat (vähän niinku mekin) joka ovella.. Yritä siinä sitten kysellä (viittoa/piirtää/huitoa/puhua suomea/enkkua) et tarvis jotain keitintä millä lämmittää ruokaa Rubenille ja mistä ite vois mahdollisesti saada ruokaa nyt ja tuleville päiville.. Isot kaupat oli myös pyhäaikana kiinni, olimme siks ilman ekat neljä päivää lähes mitään ruuanlaitolle edelyttäviä vermeitä, kuten jääkaappia. 7 Eleven on auki pyhistä riippumatta ja sieltä saatiin onneksi ensihätään ruokaa mahanpohjalle.
No nyt tilanne on hieman toinen,piha täynnä autoja, ihmisiä kuhisee joka suuntaan ja palvelut pelaa.:)
Silti ihan vielä ei naurata tai siis niin aika ei vielä oo kullanut ihan noita alkupäivien muistoja, ehkä aikansa silläkin!
Mutta siis postaukseni idea oli se että oon kerännyt kuvia ja fiiliksiä ekalta meijän kuukaudelta täällä pallon toisella puolella, toisin sanoen Tammikuulta, ja ne tulee tässä. Ehkä jatkossakin joka kuukauden tiivistelmä tiedossa.
